Hiipo Haapo ja Hoopo ovat vähän ronkeleita. Keitetyt potutut on viipaloitava, kurkkuja on pakkosyötettävä muun ruuan lomassa samaten pieniksi paloiksi pilkottuina eikä aamuvelli saa olla velliä, vaan jauhot jauhoina. Tietävät mistä pitävät. Banaanit sen sijaan kelpaavat toisin kuin viimekesäisille edeltäjilleen. Muuten porsiot ovat hyvässä kasvussa ja ruoka maistuu kyllä.
Sadesäät ovat aiheuttamassa kaivuuoperaatioita sikalaan jatkuessaan. Vielä nukkumanurkkaus on pysynyt kuivana, mutta lähellä on veden ohjaus alapuolella olevaan kasvihuoneeseen. Siitä seuraa edelleen pelastustoimia kasvimaailman puolella: villirucola ja ranskalainen rakuuna, jotka ovat kotiutuneet hoitamattomaan kasvihuoneeseen täytyy veden paisumuksen uhatessa siirtää. Samoin yksi pieni koivu ja vielä pienemmät saarnit.
Sikojen utelias toimeliaisuus alkoi myöskin riistäytyä tarhasta. Kärsät alkoivat nostella veräjän lautoja siihen malliin, että eilen katsoimme väistämättömäksä sähköistää avuksi aidan kupeeseen vedetyn lammasaidan. Paimenpoika antaa pikkunäpäytyksiä aidan kautta ja possut ovat ihmeissään ja allekirjoittaneella säilyy mielenrauha, koska siat eivät kirmaa esim naapurin pellossa tahi kylätiellä ketään vastaan.
Kasvimaallekin on syksy koittamassa ja kurpitsoille on kehitteillä kaikenlaisia toimenpiteitä. Testattu ja hyväksi havaittu on mm kesäkurpitsasuklaakaakku ja olemme myös saaneet maistiaisia parista erilaisesta hillokkeesta. Njam! Pikkelssiä luonnolisestikaan unohtamatta. Tänään aion silti kohdistaa koko tietotaitoni maitohappokäymisen aloittamiseen ja sekaan tarkoitus on laittaa oman maan avomaankurkkuja. Pitäkää peukkuja kokeen onnistumisen puolesta!
Antoisia syyshetkiä sieniretkineen ja sadesäineen itse kullekin sielulle!
